Etusivu / Blogi / Keskustelua osuuskunnista / Kansainvälinen naisten päivä ja osuustoiminta

Kansainvälinen naisten päivä ja osuustoiminta

  • tehnyt

Vuonna 1910 pidetty sosialistinen internationaali päätti julistaa Luise Zietzen aloitteesta ensimmäisen kansainvälisen naisten päivän edistääkseen naisten äänioikeutta ja naisasialiikettä. Nykyinen vuotuinen kansainvälinen naistenpäivä perustuu 8.3.1975 annettuun YK:n julistukseen.

Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on women-8.3.1075-e1614871736435.jpg

Vaikka Suomessa – tai tarkemmin Suomen suuriruhtinaskunnassa – yleinen äänioikeus vahvistettiin senaatissa jo vuonna 1906 ja se antoi äänioikeuden jokaiselle 24 vuotta täyttäneelle – niin naiselle kuin miehelle – itsestään selvää osallisuus ja itsenäinen asema ei ole eikä sitä sellaiseksi pidä luulla. Kesti nimittäin aina vuoteen 2015 asti ennen kuin voitiin sanoa, että maailmassa ei ole enää yhtään naisten äänioikeuden kieltävää valtiota, tuolloin Saudi-Arabiakin joutui vihdoin antamaan periksi. Naisten aseman parantuminen on vaatinut sitkeää ja päämäärätietoista työtä, uskallusta rikkoa rajoja ja sietää ennakkoluuloja. Ja se on vaatinut myös uhreja. Eikä tilanne tällä hetkellä anna aihetta uskoa, etteikö kamppailu jatkuisi edelleen. Tämän vuoksi kansainvälisellä naisten päivällä on edelleen tehtävä muistuttaa meitä työn jatkumisesta.

Mutta miten naisten asema ja osuuskunnat liittyvät yhteen? Tähän tarinaan antaa johdannon vuonna 1844 perustetun osuuskunnan jäsenten – Rochdalen pioneerien – toiminta. Osuuskunta oli merkittävä edelläkävijä naisten ääni- ja itsemäärämisoikeuden suhteen. Perustetussa osuuskunnassa naisilla – niin naimattomilla kuin naimisissa olevilla – oli äänioikeus. Osuuskunta myös kielsi säännöissään sen, että mies voisi nostaa naisen nimissä olevalta tililtä rahaa ilman tämän kirjallista suostumusta. Äänioikeus ja taloudellinen itsemäärämisoikeus oli vain haave muualla yhteiskunnassa. Valtiollisen äänioikeuden naiset saivat Englannissa vasta vuonna 1918, ja silloinkin se koski ainoastaan kolmekymmentä vuotta täyttäneitä. (Lähde Uusi osuuskunta – tekijöiden liike. Moilanen, Peltokoski, Pirkkalainen & Toivanen. Into Kustannus 2014)

Osuuskunnat jatkavat edelleen tätä työtä ympäri maailman. Naisten suora osallisuus osuukunnissa on lisääntynyt merkittävästi. Osuuskunnat parantavat myös välillisesti naisten mahdollisuuksia toimeentulon hankkimisiin tarjomalla kohtuuhintaisia lasten-, vanhusten- tai kodinhoitopalveluita. Osuuskunnat avaavat naisille mahdollisuuden kodin ulkopuoliseen työhön, asiallisen palkan ja turvalliset työolosuhteet. Naisten kansalaisuuus tulee paremmin tunnistetuksi kun he osuuskunnan tarjoaman työn kautta ovat osallisia laajemmassa yhteisössä. Tämä edistää myös poliittisen osallisuutta ja aktiivisuutta. Osuuskassojen tai -pankkien kautta naisten on myös mahdollista saada rahoitusta omille liiketoimintaideoilleen. Osuuskunnat ovat siten naisten kannalta niin taloudellinen, sosiaalinen kuin suoraan fyysinenkin turva. Kansainvälinen osuustoimintaliike ja sen organisaatiot ovat sitoutuneet sukupuolten välisen tasa-arvon toteuttamiseen ja tekevät aktiivista työtä tavoitteen edistämiseksi. (Lähteet: The Coop News. How co-operatives work for women in Africa. 2012; Cooperatives, Women, &Gender Equality. Copac Coop 2015; The Colombo Women’s Co-operative Bank; Development in Action. GEOSRILANKA 2015; UNWomen Women’s cooperatives boost agriculture and savings in rural Ethiopia. 2018).

Osuuskunta Väenvoimassa jatkamme osuustoimintaliikkeen perinteitä demokraattisesti hallinnoidussa ja yhteisesti omistetussa yrityksessämme. Toivotamme hyvää kansainvälistä naisten päivää maailman jokaiselle naiselle!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *