Etusivu / Blogi / Keskustelua osuuskunnista / Minna Canth, kirjasto ja lippu

Minna Canth, kirjasto ja lippu

  • tehnyt

Nyt vietetään rasismin vastaista viikkoa. Ja tulevana perjantaina 19.3. myös Minna Canthin sekä tasa-arvon päivää. Minna – viralliselta nimeltään Ulrika Wilhelmina – teki työtä tasa-arvoisemman yhteiskunnan eteen kirjoittamalla lehtiartikkeleita ensimmäisenä suomalaisena naistoimittajana sekä näytelmiä, pienoisromaaneja sekä novelleja, joissa käsitteli niin naisten asemaa kuin köyhyyttä sekä koulutuksen merkitystä tasa-arvon rakentajana. Hänet tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana ja yhteiskunnallisena keskustelijana, mutta se lisäksi hän oli kohtuullisen hyvin menestynyt yrittäjä – hän pyöritti isältä jäänyttä lankakauppaa Kuopiossa ja myöhemmin myös veljeltä hakittua sekatavarakauppaa. Minna oli myös äiti ja 35-vuotiaana leskeksi joutunut seitsemän lapsen yksinhuoltaja. Uudet aatteet ja tieteen kehitys kiinnostivat Minnaa ja hän kävikin yhteiskunnallista keskustelua monella rintamalla. Hän oli kiihkeä ja asiaansa uskova, joskus jopa niin että ystävyyssuhteet näihin kiistoihin katkesivat. Näin kävi mm. Juhani Ahon kanssa.

Eipä ole mitenkään ihme, että meidän upeaa kirjastolaitostamme halutaan nostaa esiin juuri samana päivänä 19.3. vietettävällä kirjaston päivällä. ” Kirjaston päivä 19.3. kertoo kirjastojen monipuolisista palveluista sekä työstä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja lukutaidon edistämiseksi”. (Lähde https://suomenkirjastoseura.fi/kirjastonpaiva/)

Minna Canth halusi edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Ja sen vuoksi hän usein joutui myös ankaran arvostelun kohteeksi. Samoin ankaran arvostelun, maalittamisen ja vihapuheen kohteeksi joutuvat tämän päivän Suomessa ne, jotka avoimesti haluavat edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Sukupuolten välisen tasa-arvon lisäksi työtä riittää tehtäväksi niin rasismin vastustamisessa kuin LGBTQ- oikeuksien toteutumisessa – Köyhyys ei ole maailmasta poistunut, päin vastoin varallisuuden kasautuminen pienelle eliitille on viime vuosikymmeninä vain kiihtynyt. Myös eläinten oikeudet ovat osa tätä kamppailua oikeudenmukaisemman maailman puolesta ja kaikelle tälle työlle asettaa haasteen käynnissä oleva ilmastonmuutos.

Minna Canth on ainoa nainen, jonka kunniaksi on sovittu virallinen liputuspäivä vuonna 2007. Sopisi hyvin, että tuolloin valtiolipun oheen salkoon nousisi myös vanha osuustoiminnan lippu, jonka värit ovat siirtyneet myös monille muille paremman maailman puolesta työtä tekeville yhdistäväksi symboliksi. Lipun käyttöönottoa ehdotettiin ensimmäisen kerran vuonna 1896 – vuotta ennen Minna Canthin kuolemaa – mutta ehdotus toteutui vasta 1921. Osuustoimintaliike on osa laajempaa liikettä, jonka tavoitteena on tasa-arvoisempi, oikeudenmukaisempi yhteiskunta, joka haluaa rakentaa rauhaa seka vahvistaa ihmisten keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta.

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA myös määritteli tulkinnat lipun väreille
– Punainen kuvaa rohkeutta.
– Oranssi symboloi osuustoiminnan mahdollisuuksia.
– Keltaisessa loistaa se palava haaste, jonka vihreä on sytyttänyt.
– Vihreä merkitsee kasvua, haastetta pyrkiä osuustoiminnan jäsenkunnan kasvattamiseen ja osuustoiminnan tavoitteiden ja arvojen ymmärtämiseen.
– Taivaansinisessä kuvastuu kaukainen taivaanranta, tarve antaa koulutusta ja apua huono-osaisille sekä pyrkimys kohti maailmanlaajuista yhtenäisyyttä.
– Tummansininen on pessimismin väri ja muistuttaa maailman huono-osaisista, jotka tarvitsevat osuustoiminnan mukanaan tuomia etuja.
– Violetti symboloi lämpöä, kauneutta ja ystävyyttä.
(Lähde: Osuustoiminta lehti 3/06 https://www.pellervo.fi/otlehti/uotneuvonta/liitteet06/3_06sateenkaarilippu.htm)

ICA luopui sateenkaarilipusta 1995, juuri tuosta edellä kerrotusta syystä. Symbolista oli tullut vahva merkki – paljon enemmän kuin vain osuustoiminnan symboli.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *