Etusivu / Blogi / Uncategorized / Yksisarvisista

Yksisarvisista

  • tehnyt

Yksisarvisten kulttuurihistoria, siinäpä mielenkiintoinen teema. Muinaisessa Mesopotamiassa yksisarvinen on esiintynyt taideteoksissa jo 2000 eaa.

Kuvan yksisarvissinetti löytyi muinaisen Kishin kaupungista nykyisen Irakin alueella. Löytö tehtiin vuosien 1922-1933 välsenä aikana toteutettujen kaivausten yhteydessä.

Myös Kiinassa sarvekkaat olennot ovat kuuluneet kansanperinteeseen jo satoja ellei tuhansia vuosia. Näitä olentoja on kutsuttu nimellä qilin (麒麟), ja se on saattanut tarkoittaa niin yksi- kuin kaksisarvisia olentoja. Nykyisin sana usein käännetään kuitenkin yksisarvikseksi. Ensimmäinen maininta sarvekkaasta löytyy kiinalaisesta kirjallisuudesta 500 luvulta eea. Sen jälkeen mainintoja on lukuisia ja sarvienmäärä vaihtelee. Yhdeksi mahdolliseksi selitys tai tarinan juonne qilinien alkuperästä liittyy kirahveihin. Ming-dynastian aikaan niitä toi Kiinaan nykyisen Somalian alueelta kauppaa käynyt Zheng He (1371-1433/35). Kauppias, tutkimusmatkailija ja diplomaatti ja kuten yleistä tuolloin, oli hovieunukki. Ja ilmeisesti tarinoissa yksisarvinen osin sekoittui tähän kiinalaisittain outoon otukseen.

Qilin haudan varijana neljänneltä vuosisadalta

Qilin siis samaistettiin kirahveihin Ming dynastian aikoihin, mutta myöhemmin on syntynyt muita linjoja termin tulkintaan. Meidän aikanamme mm. suomalainen kielitieteilijä Juha Janhunen on pohtinut sanan etymologiaa liittämällä sen vanhan ääntämisasun samankaltaisuuksiin mm. tunguusi, samojedi ja mongoli kieliperheissä esiintyviin valasta, mammuttia ja yksisarvista tarkoittaviin sanoihin. 

Kieleen liittyy myös Persian alueen yksisarvisten kuvaukset. Abu Rayhan al-Biruni (973–1048) kuvailee tekstissään melko tarkkaan sarvikuonon käyttäen siitä sanaa karkadann. Joka tarkoitti sekä sarvikuonoa että yksisarvista. Ja sekaannus oli valmis. Myöhemmin al-Birunin kuvausta koristeltiin ja olento sai myyttisiä piirteitä. Karkadann on elänyt Tuhannen ja yhden tarinoiden Sinbad merenkävijän tarinassa meidän päiviimme asti. Vielä tuoreempana esimerkkinä vuonna 1971 kuolleen palestiinalainen runoilija Tawfiq Sayigh julkaisema  ”A Few Questions I Pose to the Unicorn” (بضعة أسئلة لأطرحها على الكركدن Bidhat Asila Li Atrahaha Ala Al-Karkaden), jota on luonnehdittu oudoimmaksi ja merkittävimmäksi arabian kieliseksi runoksi kautta aikojen.

Karkadann (Walters manuscripts W 659)

Kreikan kielessä yksisarviset tunnettiin nimellä monoceros (unicornis latinaksi). Jo vuonna 400 eaa Ctesias kuvasi olennon olevan hevosen kokoinen, jolla on valkoinen ruumis sekä purppurainen pää. Päässään sillä oli kyynärän mittainen sarvi, joka oli kärjestään punainen, keskeltä musta ja juurestaan valkoinen. Kyse lienee Intian sarvikuonon hieman väritetystä kuvauksesta. 1

Myöhemmin Plinus vanhempi teoksessaan Naturalis Historia – joka valmistui vuonna 77 – kuvasi monokeroksen olentona, jolla oli hevosen ruumis, saksanhirven pää (mutta ei sen sarvia), norsun jalat sekä villisian häntä. Päässä sillä on yksi musta sarvi, jonka pituudeksi hän arvioi 1-3 kyynärää ( arviolta 45 – 135 cm). 

Plinus vanhemman mukaan tätä olentoa on mahdoton pyydystää elävänä, koska se kuulemansa mukaan on kauhea ja voittamaton peto, jonka kaikki voima keskittyy sarveen. Kun sitä on yritetty saada kiinni isollakin joukolla, se onnistuu pakenemaan kiipeämällä jyrkänteen huipulle, josta sitten syöksyy alas. Ilmalennon aikana se kääntyy ja laskeutuu sarvensa varaan vahingoittumattomana. Ja pakenee metsästäjiään. 2

Pohjoisemmassa Euroopassa yksisarvisten olemassa oloon uskottiin myös vahvasti. Jopa niin vahvasti, että 1300-luvulla julkaistussa keittokirjassa on ohje yksisarvisen käristykseen. Ohje alkaa hyvään keittokirjatyyliin: ”otetaan yksi yksisarvinen…”, jonka jälkeen ohjeistetaan marinoimaan sitä valkosipuleiden ja neilikoiden kera.

Geoffrey Fule toimi Englannin kuninkaan Edward III puolison kuningatar Filippa Hainaultilaisen keittiömestarina.
Yksisarvisen luonne ja sarviin liitetyt voimat

Yhteistä liki kaikille yksisarvistarinoille on sarveen liitettävät voimat. Sitä on suositeltu kaikenlaisten myrkkyjen poistamiseen. Ja onpa sen sanottu parantavan epilepsian sekä kaikenlaiset vatsavaivat. Toinen seikka, joka usein liitetään yksisarvisiin on sen hurja luonto muita eläimiä tai lajitovereita kohtaan. Se leppyy ainoastaan nuoren neitsyen lähellä. Tästä tarinan juonteesta on arveltu sen kytkeytyneen myös kristilliseen perinteeseen. Keskiajalla yksisarvinen nähtiin jonkinlaisena Jeesuksen inkarnaationa, symboloimassa sellaista puhtautta ja ylväyttä, jonka vain neitsyt voi tavoittaa. Ja neitsyt symboloi tarinassa luonnollisesti Neitsyt Mariaa. Renesanssin myötä käsitys yksisarvisesta muovautui yleisemmin uskollisuuden ja siveyden symboliksi.

Domenichino 1604

Puolalainen Joannes Jonstonus julkaisi vuonna 1650 laajan luonnonhistoriallisen teoksensa, jonka kolmas osa käsittelee nelijalkaisia olentoja. Jonstonus ei luonnollisesti voinut nojata empiirisiin havaintoihin monocerosten – tai kuten hän itse toteaa, mieluummin unicornien olemuksesta ja käyttäytymisestä, hän turvautuu aiempaan kirjallisuuteen ja kuvailee hyvinkin yksityiskohtaisesti yksisarvisten käyttäytymistä. Lempeys ei ole ehkä ensimmäinen sana, joka suuresta osasta kuvauksia nousee mieleen. 5 Jonstonuksen kuvauksen mukaan yksisarvisia on myös useammanlaisia niin sarven koolta kuin ruumiin muodoltaankin, kuten kuvasta voimme todeta. 

Historiae Naturalis de Quadrupetibus. Frankfurt: M. Merian, 1650. Anthony R. Michaelis Collection, gift of J. Philip Gibbs, Jr

Tähtitieteen historiaa tunteville ei tule yllätyksenä, että yksisarvinen on nähty myös taivaan kannella. Ensimmäisenä sen merkitsi tähtikarttaansa hollantilainen Petrus Plancius vuonna 1612 nimellä Monoceros Unicornis. Myöhemmin vuonna 1624 saksalainen Jacob Bartsch kirjasi teoksessaan Usus Astronomicus Planisphaerii Stellati tähtikuvion karttaan nimellä Unicornu. Hän myös viittasi kirjassa useisiin Raamatun kohtiin, joissa hänen mukaansa kerrotaan yksisarvisista. Tämä on myöhemmin osoitettu johtuneen käännösvirheistä. Nykyisin tähtikuvio tunnetaan nimella Monoceros. 3

Yksisarvinen on etelätaivaan tähdistö Ison koiran ja Pienen koiran välissä, Orionin itäpuolella.
Yksisarvinen koostuu ympäröivien paljon selvempien tähdistöjen reunamilla hajallaan olevista himmeistä tähdistä.
Yksikään tähdistön tähdistä ei ole magnitudia 4 kirkkaampi.
Yksisarvinen tänä päivänä

Useimmille meille tänä päivänä yksisarvisista nousee mieleen valkoinen hahmo sateenkaaren keskellä.  Uskontotieteilijä Tiina Mahlamäki kirjoittaa blogissaan, että ”… useimmiten yksisarvista käytetään metaforana jostakin epätodesta, äärimmäisen harvinaisesta tai jostain, joka ei ole olemassa – ainakin jos googlaa termin, saa tämänkaltaisia vastauksia. Yksisarvinen toimii myös lgbt+ -yhteisön ja ihmisoikeusliikkeen tunnuksena, sateenkaaren ohella ja lisäksi.”4

Epätosi, harvinainen tai vaikeasti löydettävä. Nämä saattavat olla lausujan mielessä, jos joku joskus kutsuu sinua ihastuneesti yksisarviseksi. Ehkä se on sitten rakkaustarinan alku. Mutta ei yksisarvisen tarina ole tähän pysähtynyt, vaan uusia merkityksiä syntyy jatkuvaksi. Yksisarviseksi voidaan kutsua myös biseksuaalia, useimmiten naista, joka harrastaa seksiä ilman emotionaalista sitoutumista usein naimissa olevan heteropariskunnan kanssa, jossa nainen on myös biseksuaali. Toisaalta yksisarviseksi voidaan riskisijoittajien piirissä kutsua start up-yritystä, jonka arvo ylittää miljardi dollaria. Harvinaisia, vaikeasti pyydystettäviä vai todellakin epätosia?

Kiehtovat tarinat ja kuvat yksisarvisista saivat silkkipainon ja ompelimon väen innostumaan. Erityisen upealta näytti meidän mielestämme Jonstonuksen em. teoksen kuvat. Olemme jo aiemmin tehneet muutamia tuotteita, joihin tuo upea olento on painettu. Ja nyt se on päässyt pellavaisen kietaisuhameen helmaan. Tuotteet löydät verkkokaupastamme.

1 https://www.britannica.com/topic/unicorn

2 https://en.wikipedia.org/wiki/Monoceros_(legendary_creature)

3 http://www.ianridpath.com/startales/monoceros.html

4 https://tituma2.wordpress.com/2019/09/29/totta-ja-tarua-yksisarvisista

5 https://quod.lib.umich.edu/cgi/t/text/text-idx?c=eebo;idno=A46231.0001.001

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *